Epäsovinnainen yhdistelmä runoilija-haaveilija-bisnesnaisen havaintoja itsestä ja elämästä : ) Runoilen nykyään pääosin Instagramissa, @runopolku
keskiviikko 24. helmikuuta 2016
Värit
Vaikka en ole itse kuvataiteellinen (en osaa piirtää, maalata, jne.), värit ovat minulle kiehtovia, inspiroivia "maailmoja". Voihan sanoillakin maalata kuvia! Yllä olevan kuvan nappasin keväisestä helmikuun auringonpaisteesta, joka hennosti alkaa herätellä pastellisävyisiä värejä harmaan talven alta. Kaunista! Tähän sopivasti löysin Kirsi Kunnaksen aivan ihanan runon, jonka, vaikka kertookin syksyn väreistä, lainaan nyt tähän näin kevään korvalla. Kirsi taitaa olla tunnetuin lastenloruistaan ja -kirjallisuudestaan, mutta kannattaa ehdottomasti tutustua myös hänen muuhun tuotantoonsa, niin herkästi hän kuvaa luonnon ja ihmisen yhteiseloa runoissaan. Lainasin kirjastosta hänen runokokoelmansa "Puut kantavat valoa", ja sitä olen viime viikkoina hymyillen lueskellut. Alla oleva väriruno esimerkiksi tiivistää aika lailla pilkulleen ne intensiiviset tunteet, joita luonnon värit itsessänikin synnyttävät, ja sitoo hienosti värit myös symbolisina elämänkulkuun. Pidän myös siitä miten tässä runossa yhdistetään eri aistit - harvoinpa värejäkään katsellaan vain silmillä! Niitä "hengitetään", ne "sointuvat", "värisevät", "ilakoivat", jne. Aivan ihana runo! <3 <3
Värit
Värit, värit!
Tiedättekö
kuinka teitä rakastan.
Tunnetteko
kuinka hengitän olemuksenne
sieluuni.
Teidän elämänne on sykkivän villiä,
sointuvaa leikkiä kaikkialla.
Kosketukseni värisee
sinipunaisen hauraassa sumussa,
suudelmani hehkuu
mustan samettisessa silmässä,
olemukseni sykkii
punaisen ilakoivassa tuskassa.
Oi syksy, ihmeelliset värisi
eivät kuole,
vaikka valkeus peittää maan.
Ne elävät minussa,
sydämessäni.
Sydäntäni ei koskaan
lasketa pimeään hautaan.
- Kirsi Kunnas -
torstai 18. helmikuuta 2016
Runotorstain 397.haaste: Pöytä
Runoilijan talossa
Puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa,
hän sanoi
Mutta pöytälaatikossa olivat runoilijan sanat
iloisesti sekaisin
Lennokkaat ajatukset tunkivat
avaimenreiästä ulos
Minä istuin pöydänreunalla jalkojani heilutellen
riemukkaana kuin lapsi
sillä minä en ole ollenkaan
jalat maassa -tyyppiä
-PJ-
Puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa,
hän sanoi
Mutta pöytälaatikossa olivat runoilijan sanat
iloisesti sekaisin
Lennokkaat ajatukset tunkivat
avaimenreiästä ulos
Minä istuin pöydänreunalla jalkojani heilutellen
riemukkaana kuin lapsi
sillä minä en ole ollenkaan
jalat maassa -tyyppiä
-PJ-
torstai 11. helmikuuta 2016
Runotorstain 396.haaste - Suo
Tänään ei vajota suohon, vaan kirjoitetaan siitä! :)
Suo
Kurjat kurjet harmaina suolla
sinne upposi kultainen kuokka
Jussia ei näy, taisi suksia muille soille
Suo säilöö salaisuudet
Suolet, luut, aarteet sinne uponneet
minne päivä ei suo valoaan
Suomuurain tulisena huutomerkkinä
Elämän loputon sarka ja suo
Soilla soivat mustat metsot
Suokaa anteeksi suomalaisille
(arvon hekin ansaitsevat)
-PJ-
Suo
Kurjat kurjet harmaina suolla
sinne upposi kultainen kuokka
Jussia ei näy, taisi suksia muille soille
Suo säilöö salaisuudet
Suolet, luut, aarteet sinne uponneet
minne päivä ei suo valoaan
Suomuurain tulisena huutomerkkinä
Elämän loputon sarka ja suo
Soilla soivat mustat metsot
Suokaa anteeksi suomalaisille
(arvon hekin ansaitsevat)
-PJ-
tiistai 2. helmikuuta 2016
The English Poet inside my head
Ajattelin lisätä pari viikkoa sitten kirjoittamisesta kirjoittamaani blogiin vielä yhden oman runon, tällä kertaa englanniksi. Paljon en englanniksi kirjoita; vaikka se onkin toinen "kotikieleni", runous on silti niin oma maailmansa, että en koe pystyväni leikkimään sanoilla lähimainkaan yhtä hyvin kielellä, joka ei kuitenkaan ole äidinkieleni. Mutta alla oleva ei omasta mielestäni ole hassumpi tongue-in-cheek / kieli-keskellä-suuta -yritys, joten laitettakoon se tänne kun sopii niin hyvin tuohon kirjoitus- ja luovuusteemaan...
Simple
are my wishes
To reconcile myself
with forgotten words
To have and to hold
Blank paper
Blue ink
Talking to me again
Two passionate lovers
I missed you too
-PJ-
Simple
are my wishes
To reconcile myself
with forgotten words
To have and to hold
Blank paper
Blue ink
Talking to me again
Two passionate lovers
I missed you too
-PJ-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)