Metsä on häkellyttävän vihreä ja sen lehvästö
kuin Grimmin saduista
Kutsuva ja mahtipontinen
niin yhtenevä, ettei tiedä missä on,
minne mennä, mistä tulla,
ja pääseekö täältä pois
Mutta kuka täältä haluaisi
lumotusta vehreydestä
Satakielet ovat seireenejä
ja haluan nukahtaa sammaleelle
tai vaikka kalliolle
Se ei ole kova
Se on metsän sydän
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kesässä on se että
koko elämä läpileikkaantuu joka vuosi
Ei kukaan muista
lapsuutensa marraskuita, teinivuosien helmikuista nyt puhumattakaan
-PJ-
Syvälle valkoiseen ja sinenhohtavaan
VastaaPoistasukellan pois maailman pauhusta.
Pois kylmästä ja viimasta.
Katoan maailmasta omaani..kuten aina.
En tule täältä pois ennenkuin olemme kasvaneet toistemme mittaisiksi..
maailma ja minä.
Syvällä rauhassa ..
talven sylissä..
"ei kukaan"
Kiitos anonyymi ! Tykkään tuosta "ennenkuin olemme kasvaneet toistemme mittaisiksi... maailma ja minä". Siinä on enemmän sanomaa kuin koko runossa yhteensä :)
VastaaPoistaKovin mystinen tuo henkilöllisyytesi - en usko että olet "ei kukaan", joten ilmoittelepa itsestäsi ;)
Kesässä on se että
VastaaPoistakoko elämä läpileikkaantuu joka vuosi
"*******Ei kukaan****" muista
lapsuutensa marraskuita, teinivuosien helmikuista nyt puhumattakaan
-PJ-
Tunnelista jo pois pätkähtännyt..
maalimansa mittainen..
kasvoimmeko vai kutistuimme?
vai tuliko vain kevät...